MAAILMAN SYÖPÄPÄIVÄ 4.2.2021

Julkaistu:

Maailman syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2005, jolloin Kansainvälinen syöpäunioni UICC otti sen käyttöönsä oman ja lukuisten jäsenjärjestöjensä tiedotuksen välineeksi. Myös WHO:n tunnustamana teemapäivänä, helmikuun 4. päivänä, syöpäjärjestöt keskittyvät korjaamaan vääriä oletuksia syövästä tautina ja tuomaan esille parempaa syöpätietoutta, joka helpottaa sekä sivistystyötä tekevien toimijoiden työtä että syövän itse tai lähipiirissään kohdanneen ja kokevan arkea. (Suomen YK-liitto)

Vuosittain yli 9,6 miljoonaa ihmistä kuolee syöpään. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa. Syöpä on toiseksi suurin kuolemaa aiheuttava sairaus maailmassa. Ainakin kolmannes syövistä voitaisiin ehkäistä ennalta. (Suomen YK-liitto)

Vuosittain syöpään sairastuu Suomessa vajaat 30 000 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa paranee. Tällä hetkellä Suomessa elää reilut 240 000 ihmistä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa sairastaneet syövän. Suomessa kymmenen vuotta taudin toteamisen jälkeen on elossa 64 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä. (Yle)

Millaista se sitten on, kun syöpä osuu omalle kohdalle?

Minä sain diagnoosin rintasyövästä 28.10.2017. Maailma pysähtyi hetkessä. Elämäni tähän asti lohduttomin päivä. Täydellisen henkisen lamautumisen aikana HUS otti välittömästi ohjat jatkosta ja taistelu alkoi. Kalenterini täyttyi labrakäynneistä, koepaloista, magneettikuvauksista, varjoaineista, sädetyksistä, röntgenistä, lukemattomista lisätutkimuksista. Onneksi aviomies oli mukana ja voitiin olla yhdessä ihan pihalla.

Myslipatukkaa kului ja töissäkin piti käydä. Huonovointisuudesta, säryistä ja kivuista tuli osa arkea. Masentuneisuus valtasi mielen. Miksi minä? Taistelin ajasta läheisten kanssa, vaikka voimia siihen ei ollutkaan. Huoli perheen jaksamisesta ja hyvinvoinnista oli mielessä koko ajan. Kuka heitä tukee tässä pyörityksessä?

HUS:n sytostaattihautomossa vallitsi hiljainen ymmärrys potilaitten kesken kemolääkepussien tyhjentyessä. Jokainen omalla äänettömällä katseellaan antoi myötätuntoa. Syöpiksen mahtava henkilökunta tsemppasi ja jaksoi antaa henkistä tukea kaiken kiireen keskellä. Hoitojen aikana jalkoja ja kaljua päätä lämmittivät syöpiksen tukihenkilöiden kutomat villasukat ja -pipot. Näissä tunnelmissa peruukit ja tulevat rintaproteesit olivat vain pieni osa koko pakettia. Leikkauspäivä viimein koitti ja uudet hoidot, labrat, kuvantamiset ja tutkimukset jne. jatkuivat. Puoli vuotta on lyhyt aika tässä prosessissa. Lopulta sain vihreää valoa. Leikkaus oli onnistunut ja jatkohoidolla varmistettiin parantumistani. Olin onnekas. Ja kiitollinen.

Sairaalajaksojen jälkeen alkaa yksin selviytyminen arjessa. Saamani terapia oli avainasemassa, jotta elämäni palautui niin normaaliksi kuin mahdollista. Mieli parantui, hymy ja usko tulevaan tuli takaisin. Olin jälleen työkykyinen, täynnä positiivista energiaa, auttamisen halua ja kiitollisuutta siitä, että olen tässä ja nyt.

Jos jotain asiaa haluaisin muuttaa syöpähoidon ajalta, niin byrokratian helpottamista terapiaan pääsemiseksi. Nykyisellään se on aikamoinen projekti, mutta kun siihen pääsee, auttaa se mittaamattoman paljon kuntoutuksen tiellä.

Suomen erikoissairaanhoito on huippuluokkaa, ja me saamme olla äärettömän kiitollisia siitä, että varallisuudesta huolimatta me kaikki saamme saman korkeatasoisen hoidon. Meidän ei tarvitse ottaa kalliita sairausvakuutuksia tai myydä omaisuuttamme, jotta saamme hoitoa. Verorahamme on tässä kohdistettu erityisen hyvin, ja voimme syystäkin olla ylpeitä siitä, että saatavillamme oleva syöpähoito on ehdotonta maailman kärkeä.

Pidetään huoli itsestämme ja toisistamme. Nautitaan elämästä. Syödään hyvin, liikutaan hyvin ja nautitaan yhteisestä ajasta perheen ja ystävien kanssa.

Sairauden koittaessa annetaan tukemme sairastuneille ja heidän omaisilleen.

Välittäminen on elämistä.

Rakkaudella,

Niina

Lisää julkaisuja

26.5.2021

Kysymyksiä ja vastauksia kentältä:

Korostan aina jatkuvaa vuorovaikutusta myös politiikassa, koska vain keskustelemalla ja aidosti kuuntelemalla saamme yhdessä luotua toimivaa, turvallista ja kannustavaa Helsinkiä. Olemme vaalitiimini kanssa kiertäneet eri puolilla Helsinkiä ahkerasti kyselemässä helsinkiläisten kuulumisia ja haluankin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat jakaneet sekä huolensa kaupungin asioista että kertoneet ilon aiheista. Olen koostanut tähän sivulleni esiin tulleita huolenaiheita ja ajatuksiani niiden parantamiseksi.

4.5.2021

Kiertotalous – faktoja ja mahdollisuuksia

Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä, usein jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous on paljon enemmän. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa.

18.3.2021

Kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Vietämme tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan.

%d bloggaajaa tykkää tästä: