Ei vain Runeberg vaan Runebergit

Julkaistu:

Fredrika Runeberg tunnetaan ehkä paremmin roolistaan Johan Ludvig Runebergin puolisona ja Runebergin tortuista, mutta hän toimi poikkeuksellisen aktiivisesti usealla eri saralla.

Hän oli oman aikansa naisvaikuttaja, romaanikirjailija, runoilija ja kahdeksan lapsen äiti. Sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on vahva nainen, joten haluan nostaa tänään erityisesti esiin Fredrikan persoonaa ja saavutuksia. Ilman häntä emme varmaankaan saisi nauttia myöskään J.L. Runebergin lyriikasta, joka loi aikanaan pohjaa Suomen moraaliselle identiteetille ja kasvavalle kansallisaatteelle.

Fredrika syntyi Pietarsaaressa herrasväkiseen perheeseen. Kun Fredrikan perhe muutti Turkuun hänen isänsä saatuaan työn valtionvaraintoimituskunnan kamreerina, sai nuori Fredrika mahdollisuuden kasvaa yliopistomaailmassa ja kehittää kirjallisia taitojaan. Avioiduttuaan miehensä J. L. Runebergin kanssa he elättivät perheensä muun muassa  toimittajan työllä. Fredrika olikin Suomen ensimmäisiä naistoimittajia, romaanikirjallisuuden taitajia sekä myöhemmin yksi ensimmäisistä Suomen talousseuran naispuolisista jäsenistä. 

Fredrikan kirjallisia saavutuksia olivat historiallinen romaani Fru Catharina Boije och hennes döttrar, (suomeksi Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä)  isovihan ajalta, nuijasodasta kertova Sigrid Liljeholm, sekä kirjaksi painetut kirjoitelmat Teckningar och drömmar, jonka julkaisemiseen myötävaikutti niinikään naisaseman parantamisesta kiinnostunut perheystävä J. V. Snellman. Romaani Fru Catharina och hennes döttrar oli yksi varhaisista suomen kielelle käännetyistä romaaneista, se kertoi sodasta naisnäkökulmasta katsottuna. Romaani oli menestys ja sai laajalti arvostusta. 

Porvoossa asuessaan Fredrika oli hyvin aktiivinen yhteiskunnallisissa ja tasa-arvoa ajavissa asioissa. Hän oli mukana perustamassa kaupunkiin rouvasväen yhdistystä, joka pyrki kohottamaan tyttöjen sivistystasoa ja parantamaan vähäosaisten asemaa. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana 16 vuotta. Yhdistys perusti mm. köyhille tytöille koulun sekä kansankirjaston kaupunkiin.

Fredrika oli myös edistyksellinen puutarhuri. Hän tilasi ulkomailta alan lehtiä, siemeniä ja juurakoita. Myös hänen ikkunapuutarhansa olivat kuuluisat aikanaan. Kotimuseon puutarha on yksi maamme parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja.

J. L.Runeberg sairastui 1863 halvaukseen ja Fredrika joutui jättämään kirjailijan uransa hoitaakseen miestään aina vuoteen 1877 saakka. Kuitenkin yksi merkittäviä kirjallisista elementtejä aikakaudellaan ovat Fredrika Runebergin kirjeet, joista erityisinä on nostettu hänen kirjoittamansa kirjeet ulkomailla oleskelleelle pojalleen. Kirjeet on julkaistu nimellä Brev till sonen Walter 1861 – 1879. 

Vaikka avioliitto vahvatahtoisen miehen rinnalla ei ollut helppoa, mahdollisti se kuitenkin elämän naisvaikuttajana, kirjailijana sekä seurapiirien älymystössä. Miehensä kuoltua Fredrika ehti vielä julkaista runoja sekä kirjoitussarjaa aikakausilehti Finsk Tidskriftissä. Fredrika kuoli Helsingissä 72-vuotiaana. 

Fredrikan syntymäpäivänä 2. syyskuuta jaetaan vuosittain Runebergin kodissa Fredrika-stipendi ansioituneelle henkilölle ”yhteiskunnallisesta äidillisyydestä” Fredrika Runebergin hengessä. Vastaanottajan valitsee stipendikomitea, johon kuuluu edustajia Svenska Kvinnoförbundetista, Finlands svenska Marthaförbundista, Svenska folkskolans vänneristä ja Svenska kulturfondenista.

Sanotaan, että Runebergin tortut olisi kehittänyt Fredrika miehensä makeanhimon taltuttamiseksi. Kuitenkin torttujen varsinainen luoja lienee emeritusprofessori Bo Lönnqvistin mukaan ollut kondiittori Lars Astenius, jonka liike sijaitsi Porvoossa. Asteniuksen konditoriasta leivokset on ostettu Runebergien kotiin. Toisaalta leivoksia on voitu leipoa myös Runebergien kotona, koska jäämistöstä on leivosten resepti löytynyt. Torttujen suureen suosioon on saattanut vaikuttaa Runebergin asema yhteiskunnassa ja on aikansa mukaisesti on alun perin koostettu vaatimattomista aineksista. Niihin on leipomoissa sitten lisätty kosteuden saamiseksi rommia, sitruunamehua ja manteliöljyä.

Aurinkoista Runebergin päivää kaikille!

Niina

Lähteet: 

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2845

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/03/runebergintorttu-ei-ollutkaan-fredrikan-keksinto

https://www.porvoo.fi/fredrika-charlotta-tengstrom

http://www2.sls.fi/FredrikaRuneberg/froken_tengstrom.htm

https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Fredrika_Runeberg

https://www.kinuskikissa.fi/runebergin-tortut

Lisää julkaisuja

26.5.2021

Kysymyksiä ja vastauksia kentältä:

Korostan aina jatkuvaa vuorovaikutusta myös politiikassa, koska vain keskustelemalla ja aidosti kuuntelemalla saamme yhdessä luotua toimivaa, turvallista ja kannustavaa Helsinkiä. Olemme vaalitiimini kanssa kiertäneet eri puolilla Helsinkiä ahkerasti kyselemässä helsinkiläisten kuulumisia ja haluankin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat jakaneet sekä huolensa kaupungin asioista että kertoneet ilon aiheista. Olen koostanut tähän sivulleni esiin tulleita huolenaiheita ja ajatuksiani niiden parantamiseksi.

4.5.2021

Kiertotalous – faktoja ja mahdollisuuksia

Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä, usein jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous on paljon enemmän. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa.

18.3.2021

Kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Vietämme tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan.

%d bloggaajaa tykkää tästä: