Ystävyydestä, laskiaisesta ja yhteisöllisyydestä

Julkaistu:

Aurinkoisen ystävänpäivän jälkeen on hyvä jatkaa positiivisesti laskiaistiistain tunnelmiin, mutta pidetäänhän mielessämme, että ystävänpäivä on oikeasti joka päivä.

Sen vuoksi otetaan yhteisöllisyys osaksi arkeamme. Omien ystävien ja perheenjäsenten lisäksi muistakaamme myös yksin asuvia ihmisiä, joita on entistä enemmän, sillä yksinäisyys ei katso ikää eikä elämäntilannetta. Annetaan aikaamme nuorille, jotka tarvitsevat aikuisen tukea jaksaakseen arjen ponnisteluissa. Yksikin nuori, joka saadaan pelastettua syrjäytymisvaarasta oikealle polulle luotettavan aikuisen tuella, on parasta, mitä voi olla. Korona musertaa myös henkisesti. Otetaan siis yhteiseksi asiaksi auttavan käden antaminen avun tarvitsijoille.

Helsingissä on paljon hyväntekeväisyysjärjestöjä, koska valitettavasti avun tarvitsijoita on aina vaan enemmän. SPR auttaa mm. juttuseuran, verkkoystäväpalvelun ja hengailuiltojen järjestämisessä. Walkers etsii turvallisia aikuisia vapaaehtoistyöhön nuorten tueksi. Hurstin ruoanjakopisteet jakavat ruokaa, Sininauha tukee asunnottomia… näitä on loputtomasti. Ota rohkeasti yhteyttä sinua puhuttavaan järjestöön auttaaksesi lähimmäistä. Tai kysy suoraan vaikka yksinäiseltä naapurilta, että mitä kuuluu. Riittää, että on valmis kuuntelemaan, puhumaan ja antamaan aikaansa. Näistä hetkistä tulee elämää rikastuttavia kokemuksia kaikille osapuolille. Sosiaalinen kestävyys on yksi tärkeämmistä aiheesta ohjelmassani.

Laskiaistiistain vietto perheen, ystävien tai tukihenkilöiden kanssa luo myös näitä rikastuttavia kokemuksia ja luo uusia muistoja.

Laskiaista juhlittiin jo antiikin Roomassa Bacchuksen kunniaksi sekä lähestyvän kevään, hedelmällisyyden ja uuden elämän juhlinnasta. Ennen kevätpaaston alkamista on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja (”carne vale”, jäähyväiset lihalle). Myös Mardi Gras (rasvatiistai) on laskiaistiistain ranskalaisperäinen nimitys. Sekä katolisissa että luterilaisissa maissa laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito. Sitä vietetään laajalti varsinkin katolisissa maissa karnevaaliajan huipennuspäivänä. Suomessa on aiemmin vietetty tätä riehakasta juhlaa huomattavasti vaatimattomammin. Naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalossa ja siellä oli oltava ääneti.

Kirkollisessa mielessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä kevätpaaston alkajaisjuhla. Laskiaissunnuntain kirkollisena aiheena on Jeesuksen vaelluksen alku Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu pääsiäisenä.

Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiainen on iloinen ja odotettu talviurheilupäivä. Pulkkamäkeä, mäenlaskua, lumileikkejä, hernekeittoa ja laskiaispullia. Nam!

Toivottavasti saamme tänä vuonna nauttia tästä kevään taitteen päivästä aurinkoisessa säässä. Yhdessä perheemme, ystäviemme, tukihenkilöidemme kanssa. Tai sitten ihan yksin, kaikki käy.

Minut löytää Paloheinän ulkoilualueelta ke 17.2. ja pe 19.2. klo 18:00-20:00.

Tervetuloa tapaamaan, tutustumaan ja keskustelemaan kanssani. Mietitään yhdessä, miten voisimme paremmin pitää huolta toisistamme, mitä lähimmäisenrakkaus merkitsee arjessa. Lähdetään yhdessä rakentamaan parempaa Paloheinää ja elinvoimaisempaa Helsinkiä!

Rakkaudella,

Niina

Lähteet:

www.walkers.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiainen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ystävänpäivä

https://www.punainenristi.fi/

Sambakuva: matkasto.net

Lisää julkaisuja

26.5.2021

Kysymyksiä ja vastauksia kentältä:

Korostan aina jatkuvaa vuorovaikutusta myös politiikassa, koska vain keskustelemalla ja aidosti kuuntelemalla saamme yhdessä luotua toimivaa, turvallista ja kannustavaa Helsinkiä. Olemme vaalitiimini kanssa kiertäneet eri puolilla Helsinkiä ahkerasti kyselemässä helsinkiläisten kuulumisia ja haluankin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat jakaneet sekä huolensa kaupungin asioista että kertoneet ilon aiheista. Olen koostanut tähän sivulleni esiin tulleita huolenaiheita ja ajatuksiani niiden parantamiseksi.

4.5.2021

Kiertotalous – faktoja ja mahdollisuuksia

Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä, usein jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous on paljon enemmän. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa.

18.3.2021

Kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Vietämme tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan.

%d bloggaajaa tykkää tästä: