Kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Julkaistu:

Vietämme tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Realismin edustajana Canth halusi kuvata köyhien ja erityisesti naisten elämää sellaisena kuin se on.

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan edelleen paljon. Mitä ne oikein tarkoittavat? Ja miksi niistä tai niiden puutteesta aina vaan puhutaan?

Suomessa tasa-arvo nosti päätään voimakkaasti, kun se v. 1906 antoi kolmantena maana maailmassa ja ensimmäisenä maana Euroopassa naisille äänioikeuden osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla naiset saivat oikeuden asettua ehdolle vaaleissa, ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Nimekkäimpiä eduskuntaan valituista naisista olivat naisliikkeessä toimineet Hedvig Gebhard, Aleksandra Gripenberg ja Lucina Hagman. Miina Sillanpää hoiti Suomen ensimmäisenä naisena ministerin tehtävää vuosina 1926–1927.

Suomen lainsäädännössä tasa-arvo tarkoittaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutetun virka perustettiin tasa-arvolain tultua voimaan 1.1.1987. Hänen tehtävänään on antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä.

Suomen perustuslaissa on määritelty periaate, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, kutsutaan puolestaan yhdenvertaisuudeksi. Siitä säädetään erikseen yhdenvertaisuuslaissa.

EU:ssa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate on ollut kirjattuna perussopimuksiin vuodesta 1957. YK on julistanut vuoden 2030 ehdottomaksi takarajaksi naisten syrjinnän kitkemiselle. Tavoitteena on yhtäläiset oikeudet ja osallistumismahdollisuudet miehille ja naisille kaikkialla maailmassa.

Globaalisti Suomi pärjää suhteellisen hyvin. Maailman Talousforumin tuorein tilasto viime vuodelta kertoo, että Suomi on noussut sijalle kolme heti Islannin ja Norjan jälkeen, ennen Ruotsia. Pohjoismaat ovat siis parhaiten edustettuja globaalisti tasa-arvokysymyksissä, mutta ainakin Suomessa on vielä paljon tehtävää, jotta naisen euro olisi sama kuin miehen.

Naisten oikeudet vaihtelevat kuitenkin rankasti eri puolilla maailmaa. Naisella ei ole välttämättä oikeutta edes omaan kehoonsa. Puolassa hyväksyttiin tammikuun 2021 lopulla (!) konservatiivinen aborttilaki, joka kieltää abortit lähes kokonaan. Brasiliassa abortti voidaan tehdä laillisesti vain, jos nainen on joutunut raiskatuksi tai raskaus asettaa äidin hengenvaaraan. Saudi-Arabiassa naiset tarvitsevat miespuolisen huoltajansa luvan esimerkiksi avioliittoon ja avioeroon, matkustamiseen, kouluttautumiseen ja pankkitilin avaamiseen. Autolla ajaminen on ollut naisille sallittu vasta vuodesta 2018 lähtien. Nämä esimerkit saavat minut sanattomaksi.

Tasa-arvo on muutakin kuin naisen asema. Siihen kuuluvat ihmisoikeudet. Ne kuuluvat jokaiselle ja ovat voimassa kaikkialla. Ne ovat universaaleja, perustavanlaatuisia, toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia. Niitä ei voida ottaa keneltäkään pois. Ihmisoikeuksien perimmäisenä tavoitteena on turvata jokaiselle ihmiselle ihmisarvoinen elämä, taata perustoimeentulo ja yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet. Ihmisoikeuksien tulisi kuulua meistä jokaiselle ja ovat voimassa kaikkialla henkilön taustasta, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Ymmärrämme demokratian laajimmillaan arvoksi, joka merkitsee mm. yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Helsingissä on viime päivinä tullut julki kaupunkilaisten suuria hätähuutoja kaupungin rakentamishankkeista. Elielin aukio,  Eteläsatama, UrBaana, Keskuspuisto, Malmin kenttä, Kumpulan päiväkotihanke… Liian paljon vastustusta herättäviä rakennusprojekteja. Mitä täällä oikein tapahtuu? Helsinkiläiset uskovat vahvasti, että kaikki päätökset tehdään vain poliittisen agendan ja ahneuden vuoksi. Onko näin? Onko meillä oikeasti varaa tai edes laillista oikeutta olla ottamatta huomioon kaupunkilaisten mielipiteitä?

Suomen perustuslaki on nimittäin varsin yksiselitteinen.

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon” (Perustuslaki 20 §)

”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (Perustuslaki 2§)

Helsingin valtuuston on oltava valmis jatkuvaan vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimissä, perustuslakia kunnioittaen. Me kaikki ansaitsemme tulla oikeasti kuulluksi. Me tarvitsemme ja ansaitsemme turvallisen, virkistävän, ihanan ja kauniin Helsingin, joka houkuttaa ja koukuttaa dynamiikallaan ja elinvoimallaan niin nykyisiä kuin tulevaisuudenkin asukkaita ja yrittäjiä.

Minä haluan omalta osaltani ottaa vastuuta suvaitsevaisemman ja tasa-arvoisemman huomisen puolesta ja vahvistaa asukkaiden luottamusta myös Kokoomukseen puolueena, jolla on sydän paikallaan. Tasa-arvoa ja yksilöä kunnioittaen. Haluan olla rakentamassa Helsingistä luovaa, yrittäjyydelle houkuttelevaa pääkaupunkia, missä erilaisuus on rikkautta ja aito vuorovaikutus arkipäivää – käsittelen aihetta myös Minkkisen kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Haluan yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa vahvistaa innovatiivista ja voimaannuttavaa asuin- ja työympäristöä. Kestävällä kehityksellä turvaten luonnon ja ihmisen hyvinvointia myös tuleville sukupolville Onko se naiivia? Utopistista? Liian optimistista? Ei minun mielestäni. Voimme kaikki omalla kokemuksellamme sekä esimerkillämme olla vaikuttamassa poliittisesti ja eri järjestöjen kautta tasa-arvon toteutumiseen myös arjessa.

Tehdään yhdessä Helsingistä innovatiivinen, iloinen ja elämää sykkivä kaupunki.

Kansainvälinen. Suvaitsevainen. Tasa-arvoinen. Yksilöä kunnioittava. Aktiivinen. Innostava.  

Rakkaudella,

Niina

Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/20/minna-canthin-paiva-tasa-arvon-paiva-193

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasa-arvo

https://www.weforum.org/reports/gender-gap-2020-report-100-years-pay-equality

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasa-arvovaltuutettu

unwomen.fi

partisaani.com

https://yle.fi/uutiset/3-6549212

https://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_oikeudet_Saudi-Arabiassa

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Kuva: https://minnacanth.kuopionkulttuurihistoriallinenmuseo.fi/canth/default.html

Lisää julkaisuja

4.5.2021

Kiertotalous – faktoja ja mahdollisuuksia

Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä, usein jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous on paljon enemmän. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa.

7.3.2021

Naisena olemisesta -Noidasta vaikuttajaksi

Nainen. Sisko. Tytär. Äiti. Tyttöystävä. Vaimo. Ex-vaimo. Kummitäti. Naapurin täti. Isoäiti. Turvallinen. Naisellinen. Seksuaalinen. Väsynyt. Räjähdysherkkä. Aito. Poissaoleva. Naisella on

27.2.2021

Psykoterapia – vain harvoille ja valituille?

Terapia on tänä päivänä enemmän kuin ajankohtainen. Joka toinen suomalainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä vakavia mielenterveyden häiriöitä, mutta vain puolet sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Prosessi on pitkä ja byrokratia raskas.