Kiertotalous – faktoja ja mahdollisuuksia

Julkaistu:

Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä, usein jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous on paljon enemmän. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Tämä tapahtuu pitämällä materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään kierrossa niin, että niiden arvo samalla säilyy. Se on tavaroiden ja palveluiden yhteiskäyttöä, vuokrapalveluja, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä, resurssitehokkuutta, biopolttoaineita, uusia innovatiivisia sovelluksia ja digitaalisia ratkaisuja (sitra.a).

Kiertotalouden ydinajatukseen kuuluu, ettei materiaaleja heitetä hukkaan, vaan niitä hyödynnetään loppuun saakka. Kiertotaloudella on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen taklaamisessa. Se luo uudenlaista liiketoimintaa ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti alusta loppuun. Siksi puhutaankin kehdosta-hautaan ajattelumallista. Kiertotaloutta suunnitellessa ja toteutettaessa tehdään elinkaariarviointia, jonka avulla tarkastellaan tuotetta varten tarvittavia aineksia, tuotteen valmistamista, logistiikkaa, käyttöä ja käytön aikaista huoltoa, ja käytön jälkeistä hyödyntämistä.

Suomen ylikulutuspäivä tulee joka vuosi kerta kaikkiaan liian aikaisin. Euroopan maista vain muutamalla on aikaisempi ylikulutuspäivä kuin meillä. Suomi saavutti ylikulutuspäivänsä 10.4.2021. Jos koko maailma kuluttaisi kuten suomalaiset, tänä päivänä ylittäisimme maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. Suomen ylikulutuspäivä tulee joka vuosi kerta kaikkiaan liian aikaisin. Globaalistikin kulutamme luonnonvaroja 1,5 planeetan verran, mutta jos kaikki kuluttaisivat kuten eurooppalaiset keskimäärin, tarvitsisimme jopa kolme planeettaa.

Hyvä uutinen on se, että keinoja tilanteen parantamiseen löytyy, jos vain hyväksymme ja omaksumme muutoksen korviemme välissä. Meidän pitää siirtyä yhä nopeammin lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.

Mitä kiertotalous ja tarvittavat muutokset tarkoittavat yrityksille?

Kiertotalous on tulevaisuuden liiketoimintaa, jota tehdään Suomessa jo tänään. Globaali siirtymä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta on suomalaisille yrityksille mahdollisuus laajentaa liiketoimintaansa uusille markkinoille ja ratkaista aikamme suurimpia haasteita.

Sitra on ylläpitänyt Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaa vuodesta 2017. Tuona aikana kiertotalous on noussut yksittäisen edelläkävijäyritysten toiminnasta kannattavaksi liiketoiminnaksi kattaen seuraavat viisi lliiketoimintamallla:

  • Tuote palveluna: palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan. Asiakas vuokraa tai liisaa tuotteen ostamisen sijaan. Palvelua tarjoava toimija omistaa tuotteet ja on vastuussa tuotteen huollosta ja ylläpidosta.
  • Uusiutuvuus: uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusiutuvan energian käyttö tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa
  • Jakamisalustat: tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä
  • Tuote-elinkaaren pidentäminen: Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.
  • Resurssitehokkuus & kierrätys: materiaali- ja energiatehokkaat ratkaisut, sekä elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.

Mitä voimme tehdä yksilötasolla?

Sinällään kiertotalous ajatuksena ei ole mitään uutta. Ennen vanhaan vaatteet ja tekstiilit ensin käytettiin, huollettiin ja korjattiin, kunnes ne lopulta kudottiin esimerkiksi mattoihin. Ajatusta on jalostettu nykyihmisen hyödynnettäväksi ja nykyisin onneksi kiertotalouden ajatusmalli on hyvinkin trendikäs nuorison keskuudessa. Nyt on mahdollista jopa vuokrata vaatteensa vaikka kokonaan

Ruokahävikkiä on lähdetty vähentämään erilaisilla sovelluksilla ja yhteistyökuvioilla. Ruokahävikkilaskuri on ollut mediassa viime aikoina, minkä avulla voimme itse kukin käydä laskemassa omaa hävikkiämme. Esimerkkeinä hävikkiruoka- ja tuoteyrityksistä ovat Fiksuruoka ja Matsmart, joiden nettisivuilta voi käydä tekemässä ostoksia ja siten vähentää hävikkiä.

Martta-liitto on kasvanut suosiotaan viime aikoina. Sen kautta saamme vinkkejä taimikasvatuksista ympäristöystävällisiin kulutustottumuksiin. Lisäksi Martta-liitto antaa apuja ja käytännön vinkkejä niin uusavuttomille kuin vanhoille konkareillekin.

Mitä siis tehdä?

Helsingin kaupungin pitää ehdottomasti ottaa iso vetovastuu yritysten suuntaan kampanjoidakseen kiertotalouden luomia mahdollisuuksia yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Perustaa työryhmiä operatiivisen toiminnan vahvistamiseksi, esim. ajatushautomot, mentoroinnit ja yhteistyöprojektit. Niin start up-yrityksille kuin jo vanhemmillekin yrityksille. Erityisesti näin koronan kurittamana aikana helsinkiläiset yrittäjät tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen myös kaupungin suunnasta. Ja mikä parempi kuin fokusoida tukitoimintoja myös kiertotalouden tehostamiseksi!

Yksilötasolla meidän pitää myös luoda ja markkinoida talkoohenkeä kiertotalouden tehostamiseksi. Kaupungin oman organisaation edustajien pitää jalkautua vieläkin paremmin lähiöihin, jotta saadaan keskustelut rakentavasti käynnistettyä ja vuorovaikutusta tehostettua. Oman innostuksen kautta me nostamme ympäristön kantokykyä yhteisöllisesti ja vastuullisesti. 

Puhtaan luonnon puolesta – ylikulutuksen hillitsemiseksi.

Niina, Outi ja Susanna

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kierr%C3%A4tys

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiertotalous

https://www.pauliggroup.com/fi/vastuullisuus/ruokahavikkilaskuri

Lisää julkaisuja

18.3.2021

Kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Helsinkiä

Vietämme tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan.

7.3.2021

Naisena olemisesta -Noidasta vaikuttajaksi

Nainen. Sisko. Tytär. Äiti. Tyttöystävä. Vaimo. Ex-vaimo. Kummitäti. Naapurin täti. Isoäiti. Turvallinen. Naisellinen. Seksuaalinen. Väsynyt. Räjähdysherkkä. Aito. Poissaoleva. Naisella on

27.2.2021

Psykoterapia – vain harvoille ja valituille?

Terapia on tänä päivänä enemmän kuin ajankohtainen. Joka toinen suomalainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä vakavia mielenterveyden häiriöitä, mutta vain puolet sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Prosessi on pitkä ja byrokratia raskas.