Minkkisen kulttuurinen kestävyys

Kulttuuri, turvallisuus ja hyvä kaupunkisuunnittelu kuuluvat kaikille:

  • Pidetään yllä elävää kaupunkikulttuuria sekä hyväksytään innovatiiviset ideat.
  • Pysäytetään alueiden voimakas eriytyminen.
  • Jokainen voi kulkea kaupungissa pelkäämättä.
  • Turvataan tarvittava poliisin toiminta sekä nuorisotyöntekijöiden määrä.
  • Jokaisella on kansalaisvastuu ja -oikeus puuttua epäilyttäviin tilanteisiin.

Kaupunkikeskustan elvytys ja asuntopolitiikan joustavuus:

  • Toimiva kaupunkikulttuurin ja elävä keskusta ovat edellytyksiä Helsingin vetovoimaisuudelle.
  • Muutoksia on pystyttävä tekemään joustavasti sekä palattava päätöksissä alkuun, mikäli aika on kulunut jo vanhojen päätösten ohi.
  • Sääntelyn keventäminen ja ketterä päätöksenteko tukevat elävän ja kestävän Helsingin kasvua.

Kulttuurinen ulottuvuus on vahvasti sidoksissa sosiaaliseen kestävyyteen. Usein ne esitetäänkin yhdessä. Koska kulttuurinen kestävyys on Helsingissä monien haasteiden edessä, käsitellään sitä tässä omana osa-alueenaan. Kulttuurinen kestävyys on erilaisuuden hyväksymistä, erilaisten kulttuurien tunnistamista ja luovuuteen kannustamista.

Monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu ovat kulttuurisen kestävyyden tavoitteita. Taide, musiikki, erilaiset tapahtumat ja esimerkiksi elävä ja monipuolinen kaupungin keskusta kuuluvat kulttuuriseen kestävyyteen. Kulttuuriseen Helsinkiin kuuluvat muun muassa kirjastot, kulttuurikeskukset, ulkoilun eri keinot ja niiden ylläpito, tapahtumat, museot, nuorten vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ja taiteen tuominen osaksi kaupunkirakennetta.

Minkkisen ekologinen kestävyys

  • Ympäristön kuormittamisen vähentäminen.
  • Kierrätyksen ja kiertotalouden tehostaminen. Jätelain tullessa huomioidaan sekä mahdollistetaan myös pientalojen ja omakotitalojen tarve kierrätykseen.
  • Viljelypalstojen lisääminen on tärkeää myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta.
  • Kaupunginosittain tehtävät järkevät päätökset toteutuvat myös asukkaiden mielipiteitä kuuntelemalla.
  • Huomioidaan ja ennakoidaan mahdolliset muutokset kaupunkisuunnitelussa etupainotteisesti ja tarvittaessa tehdään muutoksia jo tehtyihin päätöksiin.
  • Päätökset on sidottava useampaan vaihtoehtoon taustalla, tähtäimenä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Ekologisen kestävyyden tavoitteena on turvata luonnon ekosysteemien toiminta ja sen monimuotoisuus. Siksi aineellinen ja taloudellinen toiminta ei saa ylittää luonnon kantokykyä. Ihmisen toiminnan on sopeuduttava luonnon kantokykyyn, ja varovaisuusperiaatteen noudattaminen on ekologisen kestävyyden kulmakiviä. Varovaisuusperiaate tarkoittaa, että ympäristöä suojeleleviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, vaikka täyttä varmuutta ympäristöä haittaavista vaikutuksista ei ole.

Ekologiseen kestävyyden toteuttamista ovat myös luonnonvaroja säästävä kiertotalous, ilmastotoimet, puhtaan energian tuottaminen, ilmaston-, ympäristön- ja vesiensuojelu, vastuullinen kuluttaminen ja muu luonnon kantokyvyn huomioiva toiminta.

KESTÄVÄ KEHITYS MÄÄRITELMÄ

Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti sekä paikallisesti tehtäviä muutoksia, jotka tyydyttävät nykyisten sukupolvien ja yhteiskunnan tarpeet sekä turvaavat seuraaville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen toteutumiseksi muutosten teossa tulee huomioida ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Muutokset siis eivät saa tapahtua toisen kustannuksella. Kestävä kehitys jaetaan neljään osa-alueeseen. Näitä ovat Sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

YK:n tekemä kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, sisältää 17 tavoitetta, jotka tähtäävät kaikkien neljän osa-alueen toteutumiseen. Toimintaohjelman kantavana teemana on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Agenda 2030 koskee kaikkia maailman maita.